Eli niille, jotka eivät vielä tiedä mitä ruokavaliota noudatan niin tässä kertaus. Eli olen niin kutsutulla ene (= erittäin niukkaenerginen) dieetillä. Olen korvannut kaikki päivän ateriat apteekista saatavilla ravintovalmisteilla. Yksi pussi sisältää noin 125 kaloria ja päivän kokonaisannos on neljä pussia. Päivän kokonaiskalorimääräksi tulee siis 500- 600 kaloria. Koska kalorimäärä on niin pieni menee elimistö paastotilaan ja alkaa hiilyhydraattien sijaan käyttämään rasvaa polttoaineena. Ravintovalmisteiden lisäksi voisin syödä kasviksia niin kuitenkin, että päivän kokonais kalorit jäisivät alle 800: taan. Koska en mitenkään suuremmin rakasta kasviksia el natural. Niin olen jättänyt ne pois kokonaan. Eli elän pelkästään pussilitkuilla. (Niinkin voi tehdä) Niin ja myös näläntunne katoaa pikkuhiljaa kun elimistö tottuu siihen, että ruokaa ei tule.

Jos joku nyt on kauhuissaan, että mitä järkeä tälläisessä on, eihän kukaan voi nouduttaa tälläistä dieettiä koko elämäänsä. Aivan oikein eihän se ole tarkoitus, että loppuelämä näin elettäisiin. Itse olen asettanut tavoitteeksi, että pärjäisin minimissään kuukauden näin ja enintään kolme kuukautta. Ideanahan tässä on saada nopea painonpudotus, mikä on tietenkin motivoivaa, koska aluksihan laihduttaminen on rankinta. On paljon palkitsevampaa jatkaa laihduttamista perineisin keinoin, kun on jo saanut tulosta aikaiseksi.Lopputuloksena on tarkoitus saada pysyvä elämäntapa muutos. Vaikeinta tulee varmasti olemaan silloin kun lopetan täysipainoisen eneilyn ja ryhdyn taas syömään normaalia ruokaa. Siinä kohtaa saattaa  mennä homma hetkeksi överiksi. 

Tänään olen kuitenkin valmistellut itseäni siihen hetkeen, kun lopetan eneilyn. Otin yhteyttä omaan terveysasemaani ja sain sekä lääkäriajan ja terveydenhoitajelle heti ensi viikoksi tunnin ajan. (Tämä terkkari on vielä erikoistunut painonhallintaan) Lääkäriltä toivon saavani lähetteen ravitsemusterapeutille, joka sitten osaa neuvoja minua siirtymisvaiheessa ja sen jälkeen. Koska tässä riskinä on se aina, että ihminen palaa takaisin normaaliiin ruokavalioonsa ja lihoaa jo pudotetut kilot takaisin  ja sen aion välttää  hyödyntämällä terveydenhuollon ammattilaisia.

En muutenkaan ajattele tätä mitenkään muutaman kuukauden pituisena hetkenä, vaan uskon että vie vähintään vuosi tai jopa kaksi ennen kuin olen tavoitepainossani. Senkin jälkeen on loppuelämän tarkkailtava omaa syömistään. Kuitenkn tämä kaikki on ehdottomasti helpompaa kuin meneminen laihdutusleikkaukseen. Sen jälkeen pitää miettiä vielä tuhat kertaa tarkemmin mitä syö. Hölmöt ihmiset eivät vaan tajua sitä.

Kohta joku lihavuusleikkauksien puolustaja lähettää minulle tappouhkauksia, koska olen krtisoinut leikkausta niin paljon. No tuskin kuitenkaan. Vai pitäisiköhän hankkia bodyguard, vähän kuin jenkeissä. No Suomihan on Euroopan amerikkalaisin maa. Tai voisihan turvamies samalla turvata jääkaappia niin, että en pääsisi varmastikkaan sortumaan mihinkään. Tai  ehkä pitää pyytää miestä laitamaan munalukko jääkaapin oveen. No en kuitenkaan vielä ole noin epätoivonen, mutta eihän sitä koskaan tiedä...